Alina
Tää on tarina kisusta,
nimeltään kaunis-Alina,
mun oma hän oli 
— nyt elää vain muistoina

Oli syksyinen aamu,
pyhäinmiesten aikaan,
naukui murhetta kisu
Kuinka vääryyttä saikaan.

Mitä tehdä voi raasu
Kun nälkä jo koittaa
Myöhässä aamukana
–Se mielen vakavoittaa

Olin unessa yhä
Kello viis vaille viisi
Kun köökistä veitsen
kanssa hän kiisi

Viuhkis-viuh-viuh!
Mitä outoa hommaa
Katkes kieloilta varret
Nousin suhinaan kummaan

”Varoitukseni annoin
Mutta nukuit sä vain
Kukkas hotkin, kun en
täällä lihaa saa lain”

Laakson liljani söi
Marjat masuunsa pisteli
Sängylle hyppäs 
ja viltille puklasi

Vaik jäljellä ollut
Ois yhdeksän elämää
Ne riittäneet ei,
Päättyi tarina ikävään

Hän luokseni palaa
Aina Halloween-aamuin
Mut herättää unesta
Rakas kissain - rakas haamuin
↑Back to Top